sunnuntai 22. syyskuuta 2013

Lähiruokaa + les foodtrucks Seinen rannalla

Kesä on mennyttä kalua ja Paris Plage on taas siivottu aika päiviä tältä vuodelta. Mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö Seinen rannoilla olisi enää elämää.

Viikonloppuna Seinen rannoilla esimerkiksi juhlittiin pariisilaista lähiruokaa. Ja sinne bobojen ja muiden pariisilaisten sekaan innostuin sitten minäkin kameroineni.

Seinelle on rakennettu aika tunnelmallisia pieniä "tekosaaria". Tässä île aux Brumes, eli Utujen saari.

Ja tässä näyte siitä "udusta". Kyse ei ole savusta, vaan vesisumusta, joka pitää kasvit vehreinä.



Tarjolla oli työpajoja lapsille.

Ranskalaisia kanttarelleja 26 eurolla kilolta. Ovatkohan nämäkin lähistöllä poimittuja? Enpä tullut kysyneeksi.

Helokat ovat näköjään ainakin esikaupunkialueelta, Val d'Oisesta. Wikipedian mukaan helokat eivät ole "varsinaisia ruokasieniä", mutta ehkä myyjätär olisi tarjonnut reseptin kaupan päälle? 

Taustalla siintää Pont Alexandre III -silta.



Postauksen vähän kasvottomiin kuviin on tällä kertaa jopa syynsä. Olen tässä nimittäin yrittänyt selvitellä Ranskan lainsäädäntöä ihmisten kuvaamisen suhteen. Monissa maissahan kuvia saa ottaa julkisella paikalla, ja myös julkaista näitä julkisella paikalla otettuja kuvia, vaikka niissä näkyisi ihmisiä. Ranskassa asia on käsittääkseni hieman koukeroisempi. Ilmeisesti periaatteessa julkaisuun pitäisi pyytää lupa, jos henkilö on tunnistettavissa. Paitsi jos kyseessä on väkijoukko (yli 10 henkeä). Mitään yksiselitteistä lähdettä en aiheesta löytänyt, joten jos siellä ruudun takana on joku asiantuntevampi, olen kiitollinen jaetusta viisaudesta.  Joka tapauksessa kokeilin huvikseni eri mahdollisuuksia kuvata ihmisiä niin, että heitä on vaikea tunnistaa. Toisaalta kasvojakin saattaa välillä vilahtaa, kun kyse on kuitenkin vain tällaisesta miniblogista, joka ei ole ranskankielinen, eikä edes kaupallinen. Tietysti katson, ettei kukaan vilahda kuvissa mitenkään erityisen noloissa tilanteissa. ;P

Krhm, tässä on selvästi haettu jotain taiteellista viritelmää.

Hierontapalvelu




Lähiruoan lisäksi minut innosti paikalle un food truck, nimittäin tämä Bügelskin bagelimyyntiauto. Etukäteen jo hekumoin Bügelskin juhlan kunniaksi lähiruokaan perustuvilla resepteillä. Härkäpastramia! Pariisinkinkkua! Savustettua kalkkunaa! (Juu ei. Tarjolla ei ollut kasvisvaihtoehtoja.)


Ja kuinkas sitten kävikään. Jonotin vartin verran bagelia ja sitten menikin jo hermo, kun liian pitkä jono ei edennyt minnekään. Eli niin jäi Bügelin bagelit tällä kertaa välistä. 


Vähän kuten kaikki muukin New Yorkiin viittaava, les food trucks ovat tosi suosittuja Pariisissa, ja niitä piisaakin sitten vähän joka lähtöön. Jos näpsäkkä ruokarekkalounas kiinnostaa, niin kannattaa kurkata eri vaihtoehtojen esittelyjä vaikka Les Tasters -blogista (ranskaksi). Lupaan kyllä itsekin uhrautua ja testata ainakin paria lähitulevaisuudessa. Eri foodtruckien reittejä kannattaa tarkastaa vaikka täältä.



Ellei viikonlopun lähiruokafestareille ehtinyt, eipä hätää. Lähiruokateemaviikot jatkuvat Pariisissa nimittäin vielä ensi viikon loppuun. Osallistuvat ravintolat ja tuottajat voi katsastaa täältä.





Les Berges de Seine: lisätietoja Seinen rantojen ohjelmistosta.

12 kommenttia:

  1. Tapahtuma makuuni;D Onko tuolllaista tapahtumaa useamminkin? Tel Avivissa on lähiruokatori satamassa aina viikonloppuisin,ja usein suuntaankin sinne.
    Tuota ihmisten kuvaamista/kuvissa näkemistä olenkin miettinyt joskus...Harvoin olen kuitenkin kuvannut ihmisiä niin että näkee tosi selvästi tai etten olisi kysynyt. Tosin nyt kun suutuin ikkunani alla puistossa grillaajille ,niin kuvasin heitä ikkunasta ja laitoin ärtyyntyneenä blogiini,mutta loppujen lopuksi heitä ei niin helposti tunnista ja kuka heistä nyt edes lukee suomenkielistä blogia;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä jotain tämänsuuntaisia tapahtumia järjestetään aika säännöllisesti, ja sitten on tietysti "normaali"toreja, joilla käy paikallisia tuottajia myymässä.

      Juu, en kanssa usko, että kukaan kuvissa vilahtava osuisi blogiani lukemaan. Miekkonen on suuntaamassa tänään juoksulenkille Eiffelin puistoon (siis Champs de Marsille), ja vinkkasin hänelle, että mainitsee tästä Ranskan valokuvalaista kaikille turisteille, joiden kamera vähänkin osoittaa hänen suuntaansa. ;D

      Poista
  2. Mulle tuli mieleen kysymyksiä :).
    Miten Pariisilainen lähiruoka määritellään? Tämä on mulle ongelma Suomessa enkä esim. ymmärrä, miksi Turun läheltä Turkuun tuotu ruoka on kalliimpaa kuin Tampereen läheltä Turkuun tuotu, koska eikös sen kuljettaminen ole halvempaa ja ostotottumus pitäisi ohjata lähelle.
    Toinen kysymys on, että onkos Ranskassa omat journalistiset ohjeensa, jotka olis yleiset. Sieltä voisi ensin löytyä vastaus kysymykseen :) Tai ehkä olit sieltä jo katsonutkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyviä kysymyksiä! Mut en mä tiedä onko mulla niihin vastauksia... ;)

      Noilla markkinoilla lähiruoaksi määriteltiin kaikki Île de Francen alueella tuotettu. Tosin en ole ihan varma, kuinka paljon esim. leivässä voi olla muualla tuotettuja aineksia, tuskin sentään ihan paikallinen leipominen siihen lähiruokaisuuteen riittäisi...?

      Tuo tuotteiden hinta riippunee aika paljon siitä, miten niitä on tuotettu. Mitä teollisempi tuotanto, sen edullisempi hinta. Kai periaatteessa. Esim. Saarioisilla on (ainakin ollut joskus 10 vuotta sitten) keskuslähettämö Valkeakoskella. Siellä on siis laskettu, että tulee edullisemmaksi valmistaa tuote esim. Sahalahdella, lähettää se sieltä Valkeakoskelle, ja sitten takaisin ruokakauppaan sinne Sahalahdelle tai muualle Kangasalle. :P Maallikon korviin outoa kärräämistä paikasta toiseen, mutta kai se sitten kannattavaksi on laskettu.

      Hmm, hyvä idea tuo journalistien ohjeet. Paitsi että ehkä mun google on rikki, mutten onnistunut löytämään sellaisia. Enkä edes ranskalaisten journalistien kattojärjestöä, ammattiliittojakin on näköjään kolme. Kuulostaa hyvin ranskalaiselta. ;)

      Poista
  3. Mitä muita ruokatrendejä siellä näkyyy ruokarekkojen ja lähiruoan lisäksi? Onko luomu yhtä kova (kovempi?) sana kuin lähituotettu? Ja miten on hintapolitiikan laita, onko lähiruokatapahtumien tarjonta ihan sikahintaista ja kaupunkilaiselle yläluokalle suunnattua, vai onko siihen varaa ihan tavallisella tallaajallakin(jos ajattelee jokapäivästä ostokäytöstä)?

    Täällä on kyllä ihailtavasti lähiruokaa tarjolla joka päivä, sen kun astuu vaan ovesta ulos niin heti on joku mummo myymässä kasvimaansa ainutta sipulia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luomua näkyy myös, erikoiskaupoissa, toreilla ja marketeissa. Kyllähän lähi- ja luomuruoka ovat täälläkin usein hinnakkaampia kuin esim. espanjalaiset tomaatit tai hollantilaiset kurkut, ja varmasti ns. boheemit porvarit niitä enemmän ostavat, mutta eivät ne keskiluokan ulottumattomissa ole. Lähiruokatrendiä tuntuvat (ihan mutuna) suosivan laajemmat kansankerrokset. Ja toriruokaa arvostetaan ja moni ostaa ainakin vihanneksensa/hedelmänsä toreilta. Usein oletuksena tuntuu olevan että se olisi suoraan tuottajilta, mikä ei tietysti välttämättä pidä aina paikkaansa.

      Poista
  4. Kiva tapahtuma, ja harmi, että jäi bageli saamatta. Hassua, että amerikkalainen ruoka on niin suosittua pariisilaisessa lähiruokatapahtumassa. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No kieltämättä pieni ristiriita tuon newyorkeilun ja pariisilaisen lähiruoan kesken. :D Etukäteen ihmettelin, miten Bügelski voi tarjota lohibageleita lähiruokatapahtumassa, kun ei täkäläistä lohta käsittääkseni hirveästi ole tarjolla, mutta olivat tosiaan muuttaneet ruokalistaansa tapahtumaa varten. ;)

      Poista
  5. Sellainen sääntö/laki muistaakseni ainakin on, että ranskalaisilla juna-asemilla ei sovi kuvata. Muuten tuo väkijoukko-sääntö taitaa pitää paikkansa, eli se on ok, mutta yksittäisten ihmisten (kasvo)kuvia ei periaatteessa saa julkaista ilman lupaa. Käytännössä se harvoin menee noin kumminkaan...

    Piti kurkistaa heti, miten ranskalaiset käyttävät helokoita, ja totta, reseptejä oli vaikka kuinka! En tiedä, miten ne poikkeavat suomalaisista helokoista, mutta toisaalta, eihän Suomessa ole osattu käyttää tuoksuvalmuskojakaan, jotka ovat Japanissa ne kaikkein arvostetuimmat ruokasienet ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi olla ihan totta, ettei rautatieasemilla saisi kuvata. Muistelen kuulleeni, ettei Pariisin metrossa/asemilla saisi myöskään kuvata, olisiko ollut joku turvallisuuteen liittyvä syy? No, mulla ei tulisi mieleen heilutella siellä kameraa kovin näkyvästi, ainakaan väkijoukossa. Ja se liittyy ihan henkilökohtaiseen turvallisuuteen. ;) Nythän on ollut otsikoissa tämä ryöstöyritys Etienne Marcelilta muutaman vuoden takaa, jossa ryöstäjä paetessaan(?) tuuppasi nuorta tyttöä niin, että tämä kaatui ja kuoli. (Tappajan saama 15 vuoden vankilatuomio oli minusta ehkä vähän ylimitoitettu kyllä, mutta se taas on toinen tarina...) --- Mutta on mulla kyllä tässä blogissakin kuvia, joita olen ottanut niin rautatie- kuin metroasemilla... :P

      Ehkä suomalaiset voisivat rohkeammin hyödyntää sienireseptejä muilta mailta? Mutta toisaalta, eikös helokat ole lahottajasieniä? Sellaisten syöminen tuntuu ajatuksena kyllä vähän vastenmieliseltä. :D

      Poista
  6. Hipsterit ruokarekat yrittää tehdä tuloaan tännekin, mutta lait eivät käsittääkseni ole oikein katuruokailun puolella. Ellei krhm, kursailemattomia hotdogeja ja choripaneja (makkaraleipiä) lasketa. Ohukaisia, curryja ja bageleita odotellessa... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Justiinsa joku jossain motkotti, miten pariisilaiset hipsteröivät foodtruckiensa kanssa, kun maakunnissa ollaan aina ostettu liikkuvista grilleistä tai vastaavista perävaunuista myytyä ruokaa. :D Että pariisilaiset nyrpistelisivät nokkaansa niille, mutta heti kun heille sanoo, että kyseessä on "foodtruck", niin jo tapellaan jonossa ruoka-annoksista. ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi. Kommentit ovat tämän blogin suola. Ja pippuri. Ja sokeri.