tiistai 2. heinäkuuta 2013

Katoavaisia ovat dossier't, työpaikat ja maalatut seinät

Työttömyys on Ranskassa korkealla, kun on tämä kriisi. Ja paikallinen Työkkäri (vai mikälie TE-toimisto hän nykyään suomeksi onkaan) eli Pôle Emploi tunnetaan erityisen tehottomana suojatyöpaikkana. No ymmärtäähän sen, ettei työnteko työvoimaneuvojillekaan ole helppoa, kun yhtä työneuvojaa kohti on viitisensataa työtöntä. Mutta silti. Eräskin työneuvoja itki työttömilleen, miten tiukka pomo hänellä on, kun tämä naputtaa rannekelloaan kun työneuvojarukka kello yhdeksältä on vasta työmaan pihalla vetämässä aamusauhujaan. Ja samainen työneuvoja valaisi, miten Pôle Emploin vastaanottoon ei saisi koskaan ikinä jättää mitään tärkeitä papereita, sillä ne pukkaavat mystisesti katoamaan matkalla yläkerran virkailijoille. Kaikenlaiset dossier't pitää sen sijaan lähettää kirjattuina kirjeinä.


Kuvituksena kierrätyskuvia viime vuodelta. Aiheena rue de Verneuil...

...ja siellä sijaitseva Serge Gainsbourgin entinen asuintalo.

(Nämä mystisesti katoilevat dossier't eivät silti ole Pôle Emploin yksityisoikeus. Eräs tuttu ranskis palasi maahan nelisen vuotta sitten, eikä hänellä ole vieläkään Carte Vitalea, eli paikallista Kela-korttia. Hänen dossier'nsa katosi mystillisesti viraston muutossa. Toinen tuttu ei meinaa saada pienyritysten eläkekassalta äitiysrahaa - dossier katosi. Ranskalaiset paperinpyörittäjät ilmeisesti pyörittävät papereita turhankin vinhasti, minkä seurauksena paksumpikin dossier katoaa kuin tuhka tuuleen.)

Kyseinen talo erottui väriläiskänä valkosävyisessä porvariskorttelissa fanien vuosikymmenten kuluessa jättämien muistograffittien vuoksi. 

Nyt sitten kuusi työtöntä sai Pôle Emploista tarpeekseen, ja vaatii instituutiolta 50 000 - 300 000 euron vahingonkorvauksia. Joukossa on mm. viisikymppinen entinen ylempi toimihenkilö, joka nykyisin jakaa osa-aikaisesti lehtiä, ja teleinsinööri, joka on ollut kortistossa jo 12 vuotta. Pôle Emploi ei ole kertaakaan osoittanut näille työttömille mahdollisia työpaikkoja, ja jo tapaamisten saaminen työneuvojien kanssa on erittäin vaikeaa, lukuisista pyynnöistä huolimatta.

Vaan eipä erotu enää, sillä graffitit peitettiin valkoisella maalilla eilen.



Työttömiä edustava asianajaja korostaa, etteivät työttömät ole odottaneet, että Pôle Emploi järjestäisi heille työpaikan, vaan että se tarjoaisi jonkinlaista tukea työn etsintään:
"Päämääränä ei ole saada rahallisia korvauksia, vaan osoittaa instituution puutteita".

Luultavasti aika moni ranskalainen osaisi osoittaa Pôle Emploin puutteita ilman oikeudenkäyntiäkin. Ratkaisuja tuntuu sen sijaan olevan harvemmilla.

Mutta onnea heitille oikeudenkäyntiin. Toivottavasti eivät nämä dossier't vallan katoa.


Tältä näyttää Gainsbourgin talon uusi ilme:


Mur de Serge Gainsbourg : les graffitis des... par leparisien


Työkkärin haastaneista työttömistä lisää Le Figarossa.

8 kommenttia:

  1. Joo, munkin carte Vitale-hakemus oli jonkin aikaa mystisesti kadoksissa, kunnes eräs siippani lafkassa työskentelevä tuttu "löysi" sen ja sain sitten kortin käteen alta aikayksikön.Huohh! Ja jälleen työttömänä työnhakijana en edes tiedä mistä aloittaa, täysin turha odottaa mitään muuta kuin Assedic:ien maksamista Pôle Emploilta kyllä. Omatoimisuus ja suhteet on kaiken A ja O.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan totta, että omatoimisuus ja suhteet ovat kyllä ihan ratkaisevia. Varsinkin ne suhteet, kuten toi sun dossier'n kohtalokin paljasti. ;) Kovasti tsemppiä työnhakuun!!

      Poista
  2. Nämä valtion virastot!!!!Täällä eivät paperit häviä, mutta "palvelu" on välillä niin hidasta, että tekisi mieli kiljua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo hitaus taitaa olla universaali virastojen helmasynti. Ja sitäkin ärsyttävämpää on, että yhdeltä virkailijalta saattaa saada aivan toisenlaiset ohjeet kuin seuraavalta. Sitten sitä pompotellaan tyypiltä toiselle, kun asia ei oikein kellekään kuulu, ja aina puuttuu joku lippulappunen. :P

      Poista
  3. Norjankin virastot jäävät Suomesta jälkeen tehokkuudessaan, vaikka voisi kuvitella, ettei Pohjoismaiden kesken ole eroa tässä asiassa. Byrokratian pyörät pyörivät varsin rauhallisesti, ja sellaisen neuvon olen joskus saanut, että virastoon annetuista papereista pitää pyytää kuittaus katoamisen varalta. Silti eniten omien kokemusteni perusteella ärsyttää virkamiesten tietämättömyys oman alansa asioista. Jos saman kysymyksen esittää kolmelle virkailijalle, saa todennäköisesti kolme erilaista vastausta. Tai sitten todetaan, ettei tiedetä (eikä oteta selvää), ja toivotetaan hyvää päivän jatkoa. Huoh...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, juuri tuo tietämättömyys ja erilaiset vastaukset ovat pahinta! Siis ymmärrän kyllä, että paljon nippeliä heidänkin pitäisi muistaa, mutta laithan heilläkin ovat taustalla. Eikö voisi tarkistaa vaikka jostain käsikirjasta/sisäisestä hakuohjelmasta erikseen joka kerta, ettei tarvitse mutuilla?

      Poista
  4. Joo hain itsekin asumistuskea cafista kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla sain vain koko ajan lähettää lisää papereita ja toisella kerralla dossierini katosi pariksi kuukaudeksi. Lisäksi kaiken järjen mukaan minun olisi pitänyt saada suurin mahdollinen tuki, mutta sain 70 e/kk... Kun tulin takaisin Suomeen, tuet oli muutamassa päivässä hoidettu kohdilleen Kelassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on tuohon cafiin liittyen vaihtoajalta jännä muisto, kun en meinannut vaihdon loputtua saada tiliä suljetuksi. :D Luulin kaiken olevan ok, kunnes aloin saada Suomeen sikäläisen asunnon kautta kiertäneitä kirjeitä, joiden sävy muuttui koko ajan uhkaavammaksi. Viimeisessä uhattiin sitten jo oikeustoimilla. Soitin Ranskaan ja siellä mua pompoteltiin virkailijalta toiselle, kunnes viimein huusin viimeiselle, että tilin pitäisi olla suljettu eikä mulla ole opiskelijana varaa puhua Suomesta asti koko pankin kanssa. Rouva toisessa päässä totesi rauhallisesti vaan, että "mademoiselle, rauhoittukaa toki, kaikki on ok ja tilisi on suljettu". :D

      Poista

Kiitos kommentistasi. Kommentit ovat tämän blogin suola. Ja pippuri. Ja sokeri.