lauantai 20. lokakuuta 2012

Apéro: Zigzag Café

Poikkesimme eilen yksillä 15. kaupunginosan Zigzag Caféssa, jossa tapasimme pitkästä aikaa Yhdysvalloista Ranskaan muuttanutta kaveripariskuntaa. Oli oikein mukava päästä jutustelemaan englanniksi natiivien kanssa. Vaikka luen, kirjoitan ja kuuntelen englantia päivittäin, huomaan joka kerta pientä takeltelua, ennen kuin taas pääsen vauhtiin puheen kanssa. Kauhukseni korvani on ajoittain jopa erottavinaan ranskalaiselle aksentille tyypillistä sössötystä omasta englannistani. Ja kun miekkonen siinä vieressä vielä ääntää englantia ärsyttävän hyvällä amerikkalaisaksentilla, joka on tarttunut hänelle parista Yhdysvalloissa vietetystä vuodesta, niin ärsytykseni on taattu. 


Agrandir le plan

Zigzag Cafésta minulla ei ole valitettavasti yhtään kuvaa. Sisällä oli liian pimeää tunnelmavalaistuksellista kuvaamiseen, enkä sitten tullut ottaneeksi kuvaa edes ulkoapäin. Oheinen Googlen Streetview-kuva on otettu aikana ennen Zigzagia, mutta tuossa se nykyään on, Le Garibaldin tilalla. Kadun vasemmalla puolella, korkealla puiden katveessa, kulkee metrolinja 6. Boulevard Garibaldin päässä häämöttää Montparnassen torni.

Asiakaskunnan keski-ikä on melko nuori, mutta Zigzagiin ei ole puristautunut samanlaisia opiskelijamassoja kuin läheiseen Le Cristaliin (c'est normal, Le Cristalissa iso olut maksaa happy hour -hintaan alle kolme euroa). 

Sisustus tavoittelee katosta roikkuvine viinipullorakennelmineen ja kattokuvioineen jonkinlaista shabby chic -tyyliä. Sisustus on sikäli onnistunut, ettei se ole niin chic, että paikassa tuntisi olevansa ilman jakkupukua alipukeutunut, muttei myöskään niin shabby, että suoraan töistä tulevat tuntisivat olonsa jakkupuvussa liian oudoiksi.

Hienoa Zigzagissa on myös mukavan pitkä happy hour, klo 17 - 21. Näin vähän pidempääkin päivää tekevät ehtivät ilotunteilla. Happy hour hinnasto kattaa mm. Stella Artois'ta (4 euroa/0,5 litraa) ja Hoegaardenia (5 euroa/0,5 litraa) sekä cocktaileja. Kyytipojaksi tarjolla on ihan kelvollisia tapaksia.

Kadunvarsiterassilta avautuu näkymä kohti metroa. Terassi oli tupakoitsijoita täynnä ja ovet terassilta saliin auki niin, että oli vaikeaa erottaa, mihin terassi loppui ja mistä sali alkoi. Ikävää tämä oli siksi, että ketjutupakoitsijoiden savu kantautui terassilta saliin melko esteettömästi.

Pari kätevää vinkkiä: 

- Se vessan ovi on liukuovi. Se ei aukea työntämällä eikä vetämällä, vaan liu'uttamalla. Vietin nimittäin muutaman blonditovin oven takana koputellen, kunnes joku herrasmies tuli päästämään minut pälkähästä.

- Se vessan käsienpesualtaan hana toimii liikuttamalla sitä vesiputken näköistä rakennelmaa, joka on seinässä oikealla puolella, suunnilleen lantion korkeudella. Vietin tässäkin muutaman blonditovin etsimällä liikkeentunnistinta hanan tuntumasta, etsimällä jalalla poljettavaa hanaa ja liikuttelemalla jotain ilmeisesti täysin turhaa vipua hanan vieressä. Sama ystävällinen herrasmies päästi minut taas pälkähästä.





Zigzag Café
58, boulevard Garibaldi

Metro: Sèvres-Lecoubre/Ségur/Cambronne.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Kommentit ovat tämän blogin suola. Ja pippuri. Ja sokeri.