sunnuntai 4. maaliskuuta 2012

Eläimellistä - Salon de l'Agriculture 2012


Miten viettää synkkä ja sateinen sunnuntai Pariisissa? Tietenkin maatalousnäyttelyssä!


Salon de l'Agriculture eli Pariisin kansainvälinen maatalousnäyttely on todellinen instituutio, johon tullaan näyttäytymään. Käytännössä kaikki presidenttiehdokkaat vierailivat näissä maatalousnäyttelyissä, kuka suuremman, kuka pienemmän mediahälyn saattelemana. Sosialistien François Hollande jopa löi aikaisemmin Jacques Chiracin hallussaan pitämän aikaennätyksen ja vietti yhteensä 12 tuntia ranskalaistuottajien saavutusten keskellä. Tämä kertoo jotain siitä, miten merkittävänä kansanosana maataloustuottajat Ranskassa nähdään. Toisaalta ei ole mitenkään yllättävää, että juuri Hollande löi juuri Chiracin hallussaan pitämän maatalousnäyttelyennätyksen: molemmat poliitikot ponnistavat maatalousvaltaiselta Corrèzen departementilta.


Tänään päättyneet maatalousmessut houkuttelivat yhteensä 680 000 kävijää. Varsinkin sunnuntaina joukossa oli runsaasti lapsiperheitä. Väenpaljoudesta huolimatta messuvieraat vaikuttivat hyväntuulisilta - osatekijänä punaposkiseen hilpeyteen ehkä monipuolinen alkoholitarjoilu viinistä olueeseen ja samppanjaan.


Nämä olivat minulle ensimmäiset Pariisin maatalousmessut, mutta tiesin jo hieman, mitä oli odotettavissa. Vierailin nimittäin viime vuonna Pariisin messuilla, joille minut huijattiin mukaan puhumalla tarjolla olevista "laukuista, kengistä ja sisustusesineistä". Suuntasimme "aluksi vilkaisemaan" eri seutujen gastronomiseen tarjontaan keskittyneitä halleja. Maistelimme viinejä, ostereita, kinkkua, juustoja, vähän lisää viiniä - kunnes äkkiä minulle valkeni, että aikaa oli vierähtänyt useampi tunti, ja messualue suljettaisiin 15 minuutin kuluttua.

Näillä messuilla päätavoitteeni oli eläinten näkeminen, joten gastronomiaosastot jäivät vähäisemmälle huomiolle. Etukäteen hieman murehdin eläinten mahdollisesta heikosta kohtelusta - ranskalaisilla tuntuu olevan turhankin pragmaattinen suhtautuminen elukoihin. Messuilla näkemäni eläimet eivät vaikuttaneet stressaantuneilta, vaikka ympärillä kävi hurja kuhina. Toisaalta nämä eläimet ovat omistajiensa ja kasvattajiensa toimeentulo ja silmäterä, joten asianmukainen hoito on itsestäänselvyys.


Aamulla messuille lähtiessämme samaan hissiin osui naapurin saksalaisperäinen eläkeläismies:

"Vai messuille olette menossa", setä myhäili. "Muistan ne messut aina. Menin sinne aikoinani rouvan ja hänen vanhempiensa kanssa. Siinä vasikoita katsellessamme anoppi totesi, että meidän olisi aika mennä naimisiin. Ja niin me sitten menimme. Tuo tulee aina Pariisin maatalousmessuista mieleen. Romantiikka."





Oluen äärellä.





Kaniterriiniä






Vain siniset, pitkähäntäiset hahmot puuttuvat.








Kalju ja karvainen kaveri







Kauneusunet

"Älä koske eläinten päähän."

Onnellinen voittaja
Näytteillä oli myös Pantteri.

Pantteri vaikutti onneksi rennolta tyypiltä.

Vanhanajan macaroneja.


"Maitohilloa". Jos joku tuntee tälle oikean suomenkielisen käännöksen, otan tiedon kiitollisena vastaan.





Ettei totuus unohtuisi: Miksi pidämme possuista?


Saparo

Possu nokosilla
Lisää possuja nokosilla.

Porte de Versailles'n messukeskuksessa kuljetaan halleilta toiselle raitiovaunusillan alitse.

Salade parisienne, eli kananmunaa, kinkkua, salaattia, tomaattia ja emmentalia.

Rouva oli pysähtynyt maistelemaan samppanjaa ystävättärensä kanssa.

Nope.

Ensin ihastellaan vasikoita ja sitten syödään vasikanpäätä (tête de veau).




6 kommenttia:

  1. Mielenkiintoisia kuvia :) Onkohan toiseksi ylimmäinen hevonen jokin ranskalainen työhevonen? Ihanan näköinen joka tapauksessa. Ranskalaiset suhtautuvat ilmeisesti melko mutkattomasti lihansyöntiin, kun elukka ja lopputuote esitellään vierekkäin. Itsellä melko vähäinen lihansyönti ehkä loppuisi -ainakin toistaiseksi tuollaisten messujen jälkeen.. Suomessa ei vastaanlaisia messuja varmaankaan järjestetä tai niissä lienee enemmän työkoneita ja vähemmän ruokaa sekä eläviä eläimiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna! Tuo kakkoskuvan hevonen (aasikuvien välissä) on auvergnenhevonen, sellainen suunnilleen suomenhevosta vastaava kevyehkö työhevonen. Tai kevyeltä se vaikutti noiden ardennienhevosten rinnalla... ;) http://en.wikipedia.org/wiki/Auvergne_horse
      Kuvan orhin nimi on Tao, ja se on syntynyt vuonna 2007.

      Ranskiksilla on tosiaan kauniisti sanottuna mutkaton suhtautuminen lihansyöntiin, taidan joskus kirjoittaa siitä ihan kokonaisen postauksen, on sen verran esimerkkejä kertynyt tässä vuosien saatossa. ;)

      Poista
  2. Heh, selasin kuvat nopeasti ja nähtyäni ensin monta hevoseläimen takamusta piti oikein palata tarkastamaan, että mitäs siinä lautasella olikaan ;)

    Mutta olipa näyttävät messut!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai siellä hevosenpakaraakin olisi ollut tarjolla. :D Itse tosin syödä mässytin kinkkua, kun olin päässyt pikku possusia ihastelemasta. :S

      Oli komiat messut juu, kannattaa poiketa, jos joskus osuu Pariisiin maatalousmessujen aikaan.

      Poista
  3. Lampaita!

    Mutta musta on jotenkin masentavaa, että eläinten pitää viettää viikko melussa, tuhansien ihmisten toljoteltavana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et usko, mutta mulle tuli sun blogisi mieleen kun noita lampaita tuolla toljottelin! ;)

      Kuten tuolla yllä kirjoitin, mua myös vähän ahdisti eläinten olot etukäteen. Paikan päällä en kuitenkaan nähnyt yhtään stressaantuneen oloista eläintä. Teki mieli kysyä, että syötetäänkö niille rauhoittavia rehun joukossa, mutta ei kai sentään? Kai sinne vaan valitaan ne rennoimmat elukat?

      Poista

Kiitos kommentistasi. Kommentit ovat tämän blogin suola. Ja pippuri. Ja sokeri.